 |
| Maijan ensimmainen kana-annos |
Huh, Elinan ruokakysymykseen liittyen, kaytiin juuri syomassa valtavat annokset lihaa parillalta. Muuten ruokailut ovat olleet vahemman kulinarismia ja enemman vatsantaytetta (eika aina sitakaan). Kun on oma keitin ja repussa pastaa, niin sillahan sita taalla kohtuullisen kalliissa maassa usein mennaan. Ma olen jatkanut kanakokeilujani aina pakon niin vaatiessa, kuten tanaan. Ruoka on taalla paaosin lihaa ja ranskalaisia eika missaan ole oikein mausteita. Muutama kerta ollaan paasty maistamaan paikallisten herkkuja kuten linssipataa, mutta niita ei valitettavasti ole juurikaan tarjolla ravintoloissa.
Edelliset kolme paivaa oltiin vaeltamassa National parque Nahuel Huapissa, mika on Barilochen kaupungin lahella. Oli huisin hieno reitti, kaytiin n. 2000 metrissa ja valissa ylospain "vaeltaminen" oli enemmankin kiipeilya ja alaspain meno luisumista. Vuoret on talla alueella kohtuullisen matalia kun korkeimmat huiput on alle 3500m. Reitin varrella oli myos Lago Negro, joka oli tosi kaunis vuoristojarvi noin 1600 metrin korkeudessa. Siella oli mukava makoilla ja uida hikisen paivan jalkeen. Onnistuttiinkin tietenkin molemmat polttamaan itsemme auringossa. Maisemat oli komeat, vaikkakin ilmassa on tuhkaa jostakin tulivuorenpurkauksesta, joten kovin pitkalle ei nahnyt.
 |
| vesi oli viileaa :) |
Ennen tanne tuloa kavimme myos pikaisen pysahdyksen luonnonpuisto Los Alercesissa, mika oli floppi. Kirjan mukaan "koskematonta luontoa" oli enemmankin paikallisten piletys ja leireilypaikka. Alue tarjosi vain lyhyita paivaretkimahdollisuuksia ja meluisia oita. joten otettiin sielta yhden yon jalkeen pakit. Kaunista alueella kylla oli.
Chilessa kavimme Futaleufussa raftaamassa. Paikka mainostaa olevansa etelaisen pallonpuoliskon paras paikka koskenlaskuun ja hieno se olikin. Vetta oli paljon ja se oli mahtavan kirkasta ja koskissa riitti kuohuja. Myos raftingfirmalla oli mukavan leppoisa asenne kuitenkin niin, etta homma oli turvallisen tuntuista. Matka Futaleufuun oli hieno, menimme sademetsahenkisen vuoriston yli ja matkalla oli hauskoja pikkukylia.

Chilessa hengasimme myos pari paivaa Chile Chicossa, kun paivan ainoa laiva oli jo mennyt ennen kuin ehdimme Argentiinan puolelta Chileen. Meilla oli ihan paras hostelli, hostellinpitaja teki linssipataa ja tarjosi aamiaiseksi kakkua, ihan ilmaiseksi. Hanella ei taida kayda kovin usein vieraita, sen verran paljon han meille espanjaa jutteli. Ei silla ette me oikein mitaan olisi ymmarretty. CC:ssa kummallinen nakoalatasanne, joka oli hullun suurellinen kaupungin kokooon ja maisemiin nahden. Siita tuli mieleen jotkut overiksi menneet EU-projektit ja joku kansaninvalinen yhteishanke sen rakentaminen olikin ollut :) Muuten kaupungissa ei oikein ollut mitaan nahtavaa, n. 30 km olisi ollut jotain luolia ja kivipaaseja, mutta sinne ei mennyt julkista liikennetta ja ainoa mahdollisuus paasta sinne olisi ollut ottaa hullun kallis opas ja kuljetus ohjelmapalvelufirman kautta. Tehtiin sitten oma retki pitkin ratakalliota kiipeillen ja ryomien, paiva meni mukavasti niinkin.
 |
| hiiohoi |
Ollaan nyt matkattu muutama tuhat kilometria bussilla Patagoniaa etelasta pohjoisen suuntaan valilla Argentiinan ja valilla Chilen puolella. Huomenna suunta on kohti Perua. Matkalla poiketaan paivaseltaan ihmettelemassa Santiago de Chilea, missa on toivottavasti treffit Saaran kanssa.
Hasta luego!