tiistai 6. maaliskuuta 2012

Kylmästä lämpimään

Tänään lennetään Kuala lumpurin kautta Balille. Mukavaa vaihtaa maisemaa, vaikka täällä eteläsaarella olisi ollut näkemistä ja tekemistä pidemmäksikin aikaa. Viikonloppua vietettiin wanakassa Jennyn vanhassa kodissa ja käytiin pikainen reissu Queenstownissa. Wanakassa aika kului hengaillen ja boulderoiden. Wanaka on mukavan oloinen vuorien ympäröimä kaupunki järven rannalla. Queenstownissa Eero hyppäsi benjihypyn ja Maija kokeili varjoliitoa(tandemina).

Eilen lähdettiin wanakasta kohti Oamarua, missä asuu paljon blue pinguins -pingviinejä. Ne on tosi pieniä ja maailman suloisimpia. Osa pinguista asuu vanhoissa satamarakennuksissa meren rannalla ja illalla ne kurkkivat kivijalan tuuletusaukoista meitä. Päivällä pingut kalastaa merellä ja palaavat iltahämärässä kotiin. Oli hauska katsella katuvalojen loisteessa kun pingut köpötteli asfalttia pitkin takaisin kotiin.

Kuala lumpur on kuuma ja kostea. Lento tänne oli kaksi kertaa pidempi kuin luultiin,mutta korvaukseksi Malesian rajamuodollisuudet oli ihanan helpot ja nopeat. Lentokentällä tavattiin myös suomalais-malesialainen pariskunta,johon törmättiin ekan kerran Punossa viikkoja aiemmin. Olipa hauska nähdä,terveiset teille!

Hullun hyvaa jaateloa Queenstownissa

Melontaa Malborough Soundsissa

hylje otti rennosti

Wanakan bouldermestoilla

mahtava yopaikka melontareissulla

pikku pingviinit :)


torstai 1. maaliskuuta 2012

Uusi-Seelanti kuvina

maisemia matkanvarrelta
hot water beach. kaivettiin oma kuumalahdekuoppa
yksi yo vietettiin lehmien kanssa...ilmainen camping on aina ilmainen camping
valays viela perusta, titicacajarven kaislakansan kylasta
tongariro crossing
red crater, tongariro crossing
jennyn pienella Nemolla on hyva matkustaa

maanantai 27. helmikuuta 2012

Peru kuvina

Californiassa Sequoian kansallispuistossa oli jattilaispuita. Paastiin samalla talvitunnelmiin, maassa oli lunta ja hanki oli kivikova kavella.
Auringonlaskumaisema Perusta Nazca-Lima bussin ikkunasta kuvattuna.
Machu Pichu Perussa. Ollaan enempi kayty ihmettelemassa luonnon hienouksia, mutta Cuzcossa ja Machu Pichun maisemissa saatin reissun kulttuuri/historia-annos inka-kulttuurin muodossa.
Kiivettiin Nazcassa, Perussa Cerro Blanco nimiselle "hiekkadyynivuorelle" ja hiekkalautailtiin alas. Reissuun lahdettiin aamu 5:lta. Ohjelmapalvelufirman autosta loppui bensa menomatkalla ja paluumatka tultiinkin sitten taksilla... Mutta dyyni oli komea, ja hiekkalautailu hauskaa! Eeron lumilautataidot loytyi vanhasta muistista tosi nopeasti.
 On blogin paivitys jaanyt vahemmalle, kun taalla Uudessa Seelannissa on hirmu vaikea paasta nettiin. Kehitysmaissa oli paljon helpompaa, kun nettikahviloita oli joka kadun kulmassa tarjolla. Me ollaan nyt kierretty Uutta Seelantia kaksi viikkoa ja eniten pohjoissaarta. Maisemat taalla on melko hienot, katsokaa taru sormusten herrasta elokuvasta. Hyonteiset pitaa taalla tosi kovaa metelia: metsa sirisee/natisee/vinkuu joka puolella. Jos alkureissu oli auronkoinen, niin taalla on satanut melkein joka paiva, mutta onneksi on aika lamminta.

Kaytiin Tongariron kansallispuiston alueella valtamassa, ja etelasaarella Queen Charlotta Soundsissa melomassa. Nettiaikaa ei ole kauheesti jaljelle, joten lisaa kuulumisia myohemmin. Ylempana on muutamia kuvia Perusta ja Californiasta.
 




lauantai 11. helmikuuta 2012

back in busines!

jipii, olen saanut gmail-tilini ja sita myota myos paivitysmahdollisuuden blogiin takaisin. Talla hetkella hengataan LA:ssa, ihmeteltiin walk of famea ja ihmismaaraa. San Francisco taisi olla enemman meidan juttu. huomenna mennaan katsoon cirque du soleilin Ovo-esitysta, joka menee santa monicassa. Hollywoodin oma show on harmittavasti juuri nyt tauolla.

Majoittuminen taalla jenkeissa on tajuttoman kallista, mutta onneksi Yosemitessa ja Sequoian kansallispuistoissa paasi nukkumaan osittain suljetuille leirintaalueille ilmaiseksi :) Leirintaalueet on taalla hauskoja, jokaisella telttapaikalla on oma parkkipaikka, etta ei vaan tarvitse kavella kamojen kanssa yli 10 metria...Poikkeus oli Yosemiten camp 4, joka ei ollut drive-in vaan tavaroita piti ainakin 100m jaksaa kantaa. Yksi yo vietettiin myos LA:n lentokentalla. Loydettiin mahtavia hylattyja myyntitiskeja kaytavan varrelta. Niiden taakse paasi hyvin nukkumaan omaan rauhaan ja knetta oli muutenkin tosi hiljainen.

Highway 1 ajelu San Franciscosta Losiin ei ollut niin kovin elamyksellista kun koko paivan satoi ja oli hullu sumu, mutta kylla me ainakin kuultiin meri ja sen aallot :)

Niin ja ruoka. Olen saanut ihan oikeaa kasvisruokaa, maistuvaa, tuoretta, jotain muuta kuin pastaa ja ranskiksia. Eerokin on parjaillyt, vaikka valittaakin kokoajan, etta on nalka...Aamupalat on ollut koko reissun ajan kylla surkeita, mutta viela jaksetaan toivoa hyvaa huomista kun kokeillaan taman hetkisen hostellimme Banana Bungalowin aamupalaa.

Huomenna illalla lahtee lento kohti Uuta-Seelantia ja uusia seikkailuja. Siella viihdymme kolme viikkoa. Paluulentoa Suomeen ei ole vielakaan buukattu :)

perjantai 20. tammikuuta 2012

Parilla

Maijan ensimmainen kana-annos
Huh, Elinan ruokakysymykseen liittyen, kaytiin juuri syomassa valtavat annokset lihaa parillalta. Muuten ruokailut ovat olleet vahemman kulinarismia ja enemman vatsantaytetta (eika aina sitakaan). Kun on oma keitin ja repussa pastaa, niin sillahan sita taalla kohtuullisen kalliissa maassa usein mennaan. Ma olen jatkanut kanakokeilujani aina pakon niin vaatiessa, kuten tanaan. Ruoka on taalla paaosin lihaa ja ranskalaisia eika missaan ole oikein mausteita. Muutama kerta ollaan paasty maistamaan paikallisten herkkuja kuten linssipataa, mutta niita ei valitettavasti ole juurikaan tarjolla ravintoloissa.

Edelliset kolme paivaa oltiin vaeltamassa National parque Nahuel Huapissa, mika on Barilochen kaupungin lahella. Oli huisin hieno reitti, kaytiin n. 2000 metrissa ja valissa ylospain "vaeltaminen" oli enemmankin kiipeilya ja alaspain meno luisumista. Vuoret on talla alueella kohtuullisen matalia kun korkeimmat huiput on alle 3500m. Reitin varrella oli myos Lago Negro, joka oli tosi kaunis vuoristojarvi noin 1600 metrin korkeudessa. Siella oli mukava makoilla ja uida hikisen paivan jalkeen. Onnistuttiinkin tietenkin molemmat polttamaan itsemme auringossa. Maisemat oli komeat, vaikkakin ilmassa on tuhkaa jostakin tulivuorenpurkauksesta, joten kovin pitkalle ei nahnyt. 
 
vesi oli viileaa :)
Ennen tanne tuloa kavimme myos pikaisen pysahdyksen luonnonpuisto Los Alercesissa, mika oli floppi. Kirjan mukaan "koskematonta luontoa" oli enemmankin paikallisten piletys ja leireilypaikka. Alue tarjosi vain lyhyita paivaretkimahdollisuuksia ja meluisia oita. joten otettiin sielta yhden yon jalkeen pakit. Kaunista alueella kylla oli.

 Chilessa kavimme Futaleufussa raftaamassa. Paikka mainostaa olevansa etelaisen pallonpuoliskon paras paikka koskenlaskuun ja hieno se olikin. Vetta oli paljon ja se oli mahtavan kirkasta ja koskissa riitti kuohuja. Myos raftingfirmalla oli mukavan leppoisa asenne kuitenkin niin, etta homma oli turvallisen tuntuista. Matka Futaleufuun oli hieno, menimme sademetsahenkisen vuoriston yli ja matkalla oli hauskoja pikkukylia.
Chilessa hengasimme myos pari paivaa Chile Chicossa, kun paivan ainoa laiva oli jo mennyt ennen kuin ehdimme Argentiinan puolelta Chileen. Meilla oli ihan paras hostelli, hostellinpitaja teki linssipataa ja tarjosi aamiaiseksi kakkua, ihan ilmaiseksi. Hanella ei taida kayda kovin usein vieraita, sen verran paljon han meille espanjaa jutteli. Ei silla ette me oikein mitaan olisi ymmarretty. CC:ssa kummallinen nakoalatasanne, joka oli hullun suurellinen kaupungin kokooon ja maisemiin nahden. Siita tuli mieleen jotkut overiksi menneet EU-projektit ja joku kansaninvalinen yhteishanke sen rakentaminen olikin ollut :) Muuten kaupungissa ei oikein ollut mitaan nahtavaa, n. 30 km olisi ollut jotain luolia ja kivipaaseja, mutta sinne ei mennyt julkista liikennetta ja ainoa mahdollisuus paasta sinne olisi ollut ottaa hullun kallis opas ja kuljetus ohjelmapalvelufirman kautta. Tehtiin sitten oma retki pitkin ratakalliota kiipeillen ja ryomien, paiva meni mukavasti niinkin.

hiiohoi










Ollaan nyt matkattu muutama tuhat kilometria bussilla Patagoniaa etelasta pohjoisen suuntaan valilla Argentiinan ja valilla Chilen puolella. Huomenna suunta on kohti Perua. Matkalla poiketaan paivaseltaan ihmettelemassa Santiago de Chilea, missa on toivottavasti treffit Saaran kanssa.

Hasta luego!

maanantai 9. tammikuuta 2012

Patagonia

Taalla ollaan. Buenos Aires oli turhan kuuma kaupunki meille, joten jatkettiin matkaa etenpain. Siirtyminen ei toki ollut mitenkaan sujuva, silla meidan lento oli ylibuukattu ja seuraava lento jolle paastiin menikin Tulimaan kautta. No tulipa sekin nahtya (ainakin ilmasta) ja 12h matkustamisen jalkeen  paasimme El Calafateen.
Buenos Airesissa kaytiin kuuntelemassa rumpuryhmaa

La Boca, BA

El Calafate camping. Oli kotoisaa paasta telttaan

Perrito Morrenon jaatikko

Perrito Morreno

Lago de las Tre
El Calafatessa oltiin pari yota ja kaytiin ihmettelemassa Perrito Morrenon jaatikkoa. Se oli hieno. Ei vain jaatikko vaan myos sita ymparoiva metsa. Siella oli rakennettu "kavelykujat" joka paikkaan, mika estaa aika tehokkaasti eroosiota. Se tuntuu olevan taalla aikamoista, ainakin Fizz Royn alueen "polut" on enemmankin valtateita.

El Calafatesta siirryttiin bussilla El Chalteniin, joka on vahemman turistimesta, mutta silti tosi turistimesta =) Taalla on kunnon luontokeskus ja oppailla paljon tietoa alueesta. Meininki huomattavasti parempi kuin El Calafatessa, joka oli vahan kuin joku ison laskettelukeskuksen alppikyla. Jouduttin muuttaa vaellussuunnitelmia kun luvattiin niin kovaa tuulta, mutta tehtiin kahden paivan vaellus ihmettelemaan Lago de los Tresia  ja Lago de Torrea. Erityisesti los Tres oli hieno paikka, jaatikkojarvi noin 1200 metrin korkaudella. Patagoniassakin on ollut tosi kuuma, ja iokeastaan tallainen puolipilvinen paiva kuin tanaan sopii meille ihan hyvin. Harmi etta maisemat on silloin huonommat :)

Ollaan oltu leirintaalueilla yota, se on halvempaa ja oikeastaan mielyttavampaakin kuin huonoissa hosteilleissa. Paitsi jos sataa kovasti. Viime yona tuuli niin kovaa, etta vahan hirvitti, mutta hyvin selvisi meidan Hubbahubba siitakin yosta. Pyykkinaru oli tosin yon aikana katkennut.

Varusteet joita ollaan kaivattu: pyykkipoikia ja toimiva Epad.

sunnuntai 1. tammikuuta 2012

1.1. Buenos Aires

Taalla ollaan, kevyen 30h matkustamisen jalkeen. Lampoa riittaa  noin 30  astetta, eli palella ei tarvitse. Viimeinen lento oli vahan myohassa, mutta muuten kaikki meni ihan sujuvasti.

Ollaan aika naatteja jo talle paivalle, mutta  kaytiin vahan katselemassa lahikulmia, seka syomassa  (maijalle pahaa, eerolle ok  ruokaa). Tormattiin myos BA:n kuuluisille  sunnu ntain antiikki-kirpputori-markkinoille, missa oli mukavan leppoisa meininki ja paljon kaikkea kaunista.  En kuitenkaan ostanut mitaan ;) Muuten taalla onkin ollut tanaan kaikki aika lailla kiinni.

 Paikalliset pitaa taalla picknicejaan moottoritien varrella olevilla  ruohopatkilla. Sinne vain auto puun alle, liina maahan ja safkaa napaan. Napparaa.

Englanti a ei  juurikaan ostat muualla kuin me idan hostellissa, etta kiitos jo nyt Eijalle fraasilistasta ja Eevalle sanakirjasta. Tuleepahan kielikurssi samaan hintaan :)

Kuulimme myos, etta Torres Del Painen kansallispoistossa on metsapalo ja se on kiinni. Aikamoista sakaa taas kerran meilla, mutta tassapa  tuli vain todistettua se, etta liian tarkkaan ei kannata kulkemisiaan suunnitella. Kaikkea kun voi sattua. Ei  me kovin pahoillaan olla, Taalla on siina mielessa hienoa, etta mahtavia paikkoja loytyy muitakin kuin vain tuo yksi :)

Nailla mietteilla nukkumaan. Buenas Noches! ja hyvaa uutta vuotta!

Maija